Omannäköinen elämä, ikäihmisten arvokkaan vanhuuden määritelmä.

Viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö, hyvä ruoka, luonto ja kulttuuri mainitaan mielekkään arjen sisällöiksi. Merkityksellistä sisältöä mietittäessä esille nousee kiireetön kohtaaminen asukkaiden kanssa. Yhteisöasuminen mahdollistaa enemmän aikaa perushoidollisista tehtävistä huolehtimisen lisäksi kiireettömään yhdessä oloon ikäihmisten kanssa.  

Ihmisen perustarpeet säilyvät varsin muuttumattomina eri ikäkausina, mutta toimintakyvyn ja voimavarojen vähetessä niiden toteuttaminen käy haasteelliseksi ilman toisen ihmisen apua. Ikääntyneiden hoitotyöntekijät ovat avainasemassa ihmisen elämänlaadun ylläpitämisessä.

Joka kolmannella ikääntyneellä palveluasumisen piirissä asuvalla ikäihmisellä on muistisairaus. Edetessään tämä parantumaton aivosairaus johtaa siihen, että apua tarvitsevan ihmisen hoivan tarve lisääntyy. Vastuu muistisairaan ihmisen elämänlaadusta siirtyy omaisille ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Käypä hoito – ja hoitotyön suositukset määrittelevät hyvän hoidon kriteerit esimerkiksi muistisairaan ihmisen lääkkeettömistä hoitokeinoista. Aktiivisella jäljellä olevan toimintakyvyn ja voimavarojen tukemisella ikäihmisen arkeen saadaan mielekkyyttä. Arjen askareiden lomassa hoidetaan kansantautien aiheuttamat oireet ja autetaan päivittäisissä toiminnoissa kutakin asukasta hänen tarpeensa mukaan.

Yhteisöasumisessa päivärytmin säätelevät asukkaat, eivät tehtävät tai almanakka. 

Jokaisella asukkaalla on oma huone ja yksityisyys sekä mahdollisuus osallistua yhteiseen toimintaan ja yhdessäoloon.

 5 huonetta, joissa jokaisessa on oma WC. Huoneissa on kevyt peruskalustus (sänky, pöytäryhmä ja lipasto), tai ne voi halutessaan kalustaa kokonaan omilla kalusteilla.

Asukkaiden käytössä ovat viihtyisät yhteiset tilat: sauna, keittiö, olohuone sekä ruokapöytä yhteisiä ateriahetkiä varten.

Yhteiset tilat tukevat yhdessäoloa ja yhteisöllistä arkea.